M. A. Slotte

Kauppaneuvos Matts Alexander Slotten isä Matts Hassinen osti Hassisen talon Hassisessa ja perusti sinne nahkatehtaan. Hänen muutti Alavetelin Slottelle 1894, vaihtoi sukunimensä Slotteksi ja perusti sinne nahkatehtaan.

Maanviljelijä Leander Hagström osti Hassisessa olevan tehtaan.

M.A. Slotte teki v. 1898 ensimmäisen matkansa Pietariin. Sieltä hän osti 30.000 oravannahkaa, ja myi ne sitten Helsingissä suurella voitolla.

V.1903 hän osti tmi Nyström & Neunstedtin varastot ja kävi kauppaa yhdessä Ernst Neunstedtin kanssa yhden vuoden.

27-vuotias M.A. perusti  1904 lankonsa K. J. Gustafssonin kanssa nahka- ja kenkäkaupan Kokkolaan Isokadun ja Pormestarinkadun kulmaan, pari vuotta Suntin puoleisessa talossa ja sitten muutettiin Isokadun toiselta puolelta 1907 ostettuun taloon. Molemmat asuivat Alavetelissä.

Gustafsson muutti kaupunkiin v.1908. Samana vuonna avattiin sivuliike Pietarsaareen. Tuolloin ei kenkiä tehty Suomessa. Ruotsista ja Tanskasta tuotiin kenkiä ilman pohjia, ja suutarit tekivät loput. Inflaation aikana tehtaan edustaja kertoi hintojen nousevan, jolloin Slotte osti varastot täyteen, kilpailija Anders Hallbäck ei tohtinut ostaa paljoa; sama toistui vielä toisen kerran. Silloinkin Slotte osti ja Hallbäck ei. Senjälkeen Hallbäckin piti lopettaa liike, koska hänen ostohintansa oli korkeampi kuin Slotten myyntihinta. Ensimmäisenä suomalaisena tehtaana aloitti tekemään kenkiä Korkeakosken Kenkätehdas v.1910.

M.A.Slottella oli neljä poikaa ja neljä tyttöä,jotka kaikki kasvatettiin Alavetelin Slottella.

M.A.liikkui eri puolilla maata markkinoilla enimmäkseen hevosella.Hän puhui suomea ja ruotsia ollen hyvä suustaan,siksi hänellä oli paljon tuttavia ympäri maata. Vähän ennen vallankumousta ,luultavasti v.1911-12 tapahtui M.A.Slotten kiehtova ja jännittävä Arkangelin matka, jonka tapahtumat ovat kuin parhaasta romaanista. Kokkolan Vuota- ja Nahkakomppaniaan, jonka perustamisessa ja johdossa oli M.A.mukana,tuli puhelu Englannin konsulaatista Helsingistä.M.A:ta pyydettiin heti neuvotteluun Helsinkiin,matkat ja päivärahat luvattiin maksaa.Sinne oli tullut kirje Englannista mr. Blount- nimiseltä henkilöltä.Hän halusi tehdä Suomen kautta matkan Pohjois-Venäjälle ostamaan turkiksia. Kirjeessä hän kysyi, löytyisikö täältä joku, joka olisi valmis lähtemään hänen toverikseen.

Koska M.A.Slotte sanoi, ettei hän osannut sanaakaan englantia ja vain huonosti venäjää, lupasi konsuli hankkia matkalle tulkin ja niin M.A. ilmoittautui halukkaaksi hommaan. Mr. Blount ilmestyi aikanaan Helsinkiin. Hänellä oli niin paljon rahaa, että kun hän vaihtoi sen Venäjän rupliin siitä tuli kolme säkillistä kahisevaa.

Samoin hänellä oli mukanaan erikoisvalmisteinen reki joka oli vuorattu turkiksilla ja jossa oli suflettikatos. Reen lattiassa oli neliskulmaisia koloja whiskypulloja varten.

Kaverukset lähtivät marraskuussa Helsingistä Viipurin, Petroskoin ja Aunuksen kautta pohjoiseen Arkangeliin. Tiet olivat todella huonossa kunnossa,siksi välillä oli lepuutettava päivä hevosia, samoin väsähtäneet hevoset vaihdettiin aina pirteämpiin.Yleensä käytettiin vanhempia hevosia, koska niiden kestokyky oli todettu parhaimmaksi kovissa oloissa.

Koska M.A.oli käynyt monta kauppareissua Pietarissa, tunsi hän paikat ja tavat sekä pystyi tekemään kauppaa venäjäksi. Repolassa tapasi M.A. ensi kerran Froloffin, joka muutti myöhemmin Viipuriin ja sittemmin Kokkolaan. Arkangelissa oli suuret kalamarkkinat, joilla oli myös tarjolla turkiksia. Matkalaiset ostivat pääasiassa ketun- ja oravannahkoja sekä kärpännahkoja, jotka olivat huudossa Englannissa ja hovissa.

Monien kirjavien vaiheiden jälkeen olivat matkalaiset hankkineet kolmelle säkillisellä ruplia viisi hevoskuormallista turkiksia. Suomeen palattiin huhtikuussa, Joensuussa lastattiin tavarat junan vietäväksi Helsinkiin laivattavaksi. Hevoset ja reet mr Blount oli ostanut Arkangelista ja palkannut ajomiehet mukaan. Ajopalkaksi miehet saivat omakseen hevoset ja reet. M.A. otti turkisreen muistoksi ja se oli myöhemmin Alavetelissä tallessa. M.A.Slotte sanoi palkkiostaan, ettei sillä ollut kiirettä, selvitys voidaan tehdä myyntivoittojen selvittyä. Kuukausien kuluttua tuli Englannista kirje ja rahalähetys Arkangelinkävijälle. M.A.meinasi saada sydänhalvauksen, sillä maksettu 12.000 mk oli niin paljon, että hän voi tarkalleen ostaa summalla  isältään kotitalon Alavetelin Slottella.

Kirjassa Tsaarin kuriiri kuvataan myös englantilainen sanomalehtimies, joka on ilmeisesti juuri sama henkilö,mr Blount. Hän toimi myöhemmin maansa Venäjän konsulina, ja konsuli Blountista M.A.Slottekin oli aina puhunut kun hän tästä henkilöstä kertoi.Tiedetään myös, että mr Blount oli nuoruudessaan toiminut sanomalehtimiehenä,ja että hän oli aikaisemminkin liikkunut Venäjällä.

Pari vuotta myöhemmin piti  kauppamiesten uusia Venäjän matka. Mr.Blount otti M.A.Slotteen suoraan yhteyden ja ajankohdasta sovittiin. Kun M.A.meni Helsinkiin laivaa vastaan oli mr.Blount kuollut laivamatkan aikana.

Sortovuosien aikana Vuota- ja Nahkakomppania katsottiin saksalaisystävälliseksi ja M. A. Slotte toimitettiin ilman tutkimusta ja tuomiota 3 kuukaudeksi vankeuteen Oulun lääninvankilaan. Firma ei saanut toimia vuoteen.

1918 Gustafsson muutti Pietarsaareen ja tiet erosivat. Tmi M. A. Slotte & Co sai alkunsa, M. A. muutti Kokkolaan ja pojat tulivat osakkaiksi. Sivuliikkeet Ouluun ja Kemiin tehtiin v.1929. Sortavala, Joensuu ja Värtsilä olivat vuorossa v.1933.

Torikadun ja Isonkadun kulmaan liike muutti oston jälkeen v.1920. Uusi talo rakennettiin v.1940, kenkäkauppa M. A. Slotte & Co toimi paikalla vuoteen 2000.

Talossa syttyi tulipalo, mutta koska vettä saatiin pihan kaivosta, se saatiin sammumaan. M.A. Slotte lahjoitti kiitokseksi VPK:lle 1000 mk.

Rantakadun puoleinen tontti ostettiin v.1927 ja uusi talo nousi siihen v.1928.

M.A. Slotte käytti hiusrasvanaan puhdasta voita.

Eräs erityinen piirre M.A:lla oli se, ettei hän pitänyt mukanaan rahaa, Runar kertoi, että aina kun lapset tarvitsivat rahaa, he pyysivät sitä äidiltään. Eräällä liikematkalla, jolla tehtiin kolmen miljoonan kaupat,  pysähdyttiin Ylivieskan asemalle ja mentiin ravintolaan kahville, joutui Slotte sanomaan seuralaisilleen: Kyllä minäkin joisin kahvia, mutta minulla ei ole yhtään rahaa. Voisiko joku lainata minulle muutaman markan. Linja- automatkat Alaveteliin merkitsi kuski ylös. Kerättyään muutaman matkan muistiin hän kävi hakemassa rahat liikkeen konttorista.

M.A.Slotte otti Kaupungin saunaan mukaansa poikansa Albin, Thure,Gunnar ja Runar.                       Yläkerrassa oli roomalainen kylpylä, jossa oli turkkilainen höyrykaappi, erikoissuihkut ja kylpypunkat, kaikki omissa yksityiskomeroissaan. Pukukopeissa riisuttiin ja kuljettiin sitten kylpytakissa tai pyyhkeeseen käärittynä omaan osastoon. Kylpyammeessa istuttaessa tuli sitten paikalle kylvettäjä, joki pesi asiakkaan. Kylvettäjinä tuohon aikaan olivat Hilma Kolander, Selma Fraktman, Liisa Meriläinen, Selma Strang, Elina ”Ekka” Valaste, Maria Hollanti ja Hilma Snåre dekä lipunmyyjänä oli Emmi Niemi

Koska M.A. ei tapansa mukaan pitänyt koskaan rahaa mukanaan, merkittiin kulut ylös: saunamaksu, pyyhe, vihta, pesijättären maksu, pilsnerit ja limonaadit. Usein Slotte meni vielä hieman istuttuaan ennen kotiinlähtöä hierottavaksi. Joskus hän oli saunan jälkeen niin ”väsynyt”, että Runarin piti taluttaa isänsä kadun yli kotiin. Tuohon aikaan muista kävijöistä Runar Slotte muistaa mm. Hongellit ja Haglundit.

Pojat huolestuivat M.A. Slotten vanhetessa hänen ajotaitonsa vähentyneen. Siksi he kehoittivat poliisimestari Harlion pyytämään  isän ajokortin pois ja lopettamaan autolla ajon. Matts Alexander sanoi, ettei hänellä ole koskaan ollutkaan ajokorttia. Hän aikoi vielä ajaa muutaman vuoden, mutta  ajot loppuivat siihen paikkaan poliisin käskystä.

 

                      Matthias Alexander Slotte   (1878 – 1964)

  • Käytyään kansakoulun harjoitti parkitsemisliikettä, käsineiden ja karstojen valmistusta isänsä kanssa Alavetelissä v:sta 1894.
  • Aloitti kauppatoimen nahan ja kenkien parissa v.1903 ostamalla toiminimen Nyström & Neunstedtin varastot.
  • Aloitti oman liikkeen v.1904 nimellä Slotte & Gustafsson rva Värnin talossa (363/31) myyden pieksuja ja nahkatuotteita ja ostaen raakanahkoja.
  • Teki opintomatkat Venäjälle 1900, -12, -19, -20, Ruotsiin -00, -12, Norjaan ja Tanskaan -36, Saksaan -38.
  • Oli Gamlakarleby Exporthandelslag ja Gamlakarleby Handels A/b:n perustajia.
  • Osti v.1908 liiketalon (188/18)     Pormestarinkadun toiselta puolen, muutti firman siihen ja avasi sivuliikkeen Pietarsaareen.
  • Liikkui eri puolilla maata markkinoilla enimmäkseen hevosella.
  • Oli perustamassa Vuota- ja Nahkakomppanian v.1911 ja toimi myöhemmin sen johdossa.
  • Teki tarunhohtoisen Arkangelin turkisreissun englantilaisen mr.Blountin kanssa n.v.1911-12.
  • Osti Alavetelin kotitalon isältään Matts Slottelta Arkangelin rahoilla (12.000 mk).
  • Oli Krominahkatehdas O/y: n v.1916, samoin Tampereen Kenkäteollisuuden v.1920 ja Suomen Turkistehdas O/y: n perustajia.
  • Hän toimi Gamlakarlebyn Telefon A/b: n ja Kokkolan Panimo O/y: n johtokunnan puheenjohtajana.
  • Oli Nedervetil Sparbankin johtokunnan jäsen sekä HOP:n Kokkolan konttorin valvoja ja tilintarkastaja.
  • Oli Joensuun Vuota- ja Nahkakomppania O/y:n perustajia v:sta 1920.
  • Myi Pietarsaaren liikkeen kokonaan Gustafssonille ja sai Kokkolan liikkeen kokonaan omakseen v.1918 toiminimellä M.A.Slotte &Co
  • Pojat tulivat osakkaiksi.
  • Muutti firman omistamaansa taloon (45/6) torin kulmaan v.1927.
  • Osti tontin Kokkolan Rautakaupalta v.1927 (oik.Hartman O/y:ltä).
  • Rakensi asuintalon (47/6) Rantakadun varteen v.1928
  • Avasi sivuliikkeet Ouluun ja Kemiin v.1929,sekä v.1933 Sortavalassa, Joensuussa ja Värtsilässä.
  • Osti v.1937 Kokkolan Krominahkatehtaan.
  • Rakensi liiketalon (45-46/6) Isokadun ja Torikadun kulmaan v.1939-40.
  • Oli Kokkolan Kauppaseuran perustajajäsen v.1942.
  • Oli Nahkamiesten Kerhon,Rotary-Clubin, Sälkapsklubbenin sekä Åbo Akademin kannatusyhdistyksen jäsen.
  • Oli Keski-Pohjanmaan kansanopiston vakituinen tukija.
  • Oli useita vuosia Alavetelin kunnanvaltuuston jäsen.
  • Muisti paikkankuntansa kouluja ja kulttuuriyhdistyksiä lahjoituksin.
  • Tuli kauppaneuvokseksi v.1948.

Eero Huima

 

Vastaa

Your email address will not be published.