Poimintoja liikeelämään liittyvistä tapahtumista
1900 Kaupungin väestö on 2 648 ja maalaiskunnan väestö on kasvanut 5 387 henkilöksi. Luulajaan on säännöllinen höyrylaivayhteys vuosisadan alussa.
1901 Köysitehdas aloittaa toimintansa. Kaupunki saa ensimmäisen vesijohtonsa.
1904 Slotten kenkäkauppa avaa ovensa. Kokkolan sähkölaitos perustetaan.
1905 Kokkolan Osuusmeijeri aloittaa toimintansa. KOP avaa konttorin kaupunkiin.
1907 Kauppias Isakki Niukkla perustaa makkara- ja virvoitusjuomatehtaan Savelan tilalla Närvilässä.
1908 Herman Nylund perustaa varsi ja pesulautatehtaansa Hakalahdelle. Kaupunkiin avataan elokuvateatteri. Ensimmäinen auto, Axel Hakalaxin omistamana.
1909 Kauppahalli valmistuu. Veljekset Friis perustavat laivatelakan Ykspihlajaan. Iisakki Niukkala valmistaa 60 000 litraa kotikaljaa ja 20 000 litraa virvoitusjuomia. Axel Saarukka anoo lupaa omalla autolla harjoittaa autoliikennettä Vaasan läänissä. Täydessä kuormassa hän saavuttaa 12 km tuntinopeuden.
1910 Perusteraan Gamlakarleby Handelsbolag – Kokkolan Kauppaosakeyhtiö. Ernst Biskop ostaa Saksasta auton henkilökuljetuksiin. Autossa on tilaa kolmelle kuljettajan lisäksi.
1911 K.J. Gustafsson, Emil Björk, M.A. Slotte sekä Eliel ja Hugo Sandbacka perustavat Ab Hud- och skinncompaniet. Yrityksestä tulle alansa suurin Pohjoismaissa. Nybergin veljekset aloittavat Ford autojen maahantuonnin Suomeen.
1912 Perustetaan Veljekset Kalliksen Höyrysaha. Perustetaan Kokkolan Puhelinosakeyhtiö.
1913 Elis Åströn perustaa vaatetusliikkeen. Perustetaan Granholm & Kåll. Taksiliikenne alkaa. Kaupungin ensimmäinen autoliike, Axel Nybergin omistama Bilkomppaniet, avaa ovensa. Verner Mattson perustaa makkaratehtaan nimellä Mattson & Lantz.
1914 Ensimmäisen maailmansodan aikana (1914-17) Ykspihlajan sataman kautta kuljetettiin suuria määriä tarvikkeita Narvikistä Venäjälle.
1915 Hakalahdessa toimii Verner Mattsonin tilketehdas. Tehdas myydään 1918 Henrik Wiikin ja A.L. Hagströmin omistamalle osakeyhtiölle. Kokkolan Uutsiet julkaisee koenumeron. Tilastot kertovat kaupungissa olevan yhdeksän autoa, niistä viisi vuokraautoja.
1916 Anton Blomstrandin parturiliike täyttää 10 vuotta. Gamlakarleby Rederi Ab och Varvs & Rederi A/B Rödsö perustetaan. Storfors Elektriska Kraft Central Ab aloittaa toimintansa ja laitos tuottaa valtaosan maalaiskunnan sähkötarpeesta.
1917 Gamlakarleby Motorfabrik Ab aloittaa Monark puimakonemoottoreiden valmistuksen. Valmistus tapahtuu Hagströmin nahkatehtaan vieressä. Gamlakarleby Rederi Ab rakentaa viisi apumoottorein varustettua kuunaria.
1918 Vapaussota kehittyy sisällissodaksi ja vaatii uhrinsa. Tanskalainen R.J. Möller aloitta makkaranvalmistuksen seudulla. Hänen yrityksensä Gamlakarleby Charkuteriaffär valmisti 1920 makkaraa 80 000 markan arvosta.
1919 Leander Storskrubb, Edvin Franzén ja Herman Djupsund perustavat Gamlakarleby Handelskompani Ab. Ab Gamlakarleby Partiaffär – Kokkolan Tukkukauppa Oy merkitään kaupparekisteriin.
1920 Kaupungissa 4 116 asukasta ja maalaiskunnassa 6 160.
1921 O.Y. Huhtamäen Tehtaat – A.B. Huhtamäkis Fabriker perustetaan, toimitusjohtajana Heikki Huhtamäki. Toiminta käynnistyy Savelan navetassa ja tuotannossa 40 eri tuotetta. Ab Gamlakarleby Kromläder – Kokkolan Krominahkatehdas ja Gamlakarleby Stensliperi Ab perustetaan.
1922 Kaupungissa on 17 yksityisautoilijaa ja kolme taksia. Rakennusmestarit Jonsson ja Sanfrid Kåla perustavat huonekalutehtaan josta sittemmin tulee Ab Gamlakarleby Byggnads- och möbelsnickeri.
1923 Veljekset Alex ja Thor Nyberg perustavat autokorjaamon Närvilään alueen Ford myyntiä harjoittavan Auto-Companietin yhteyteen.
1925 Helge Hallman aloittaa bussiliikenteen Kokkolan ja Kruunupyyn välillä isänsä kanssa rakentamallaan bussilla.
1928 Veljekset Brandtin nahkatehdas käynnistyy.
1929 Pörssiromahdus eli ”Suuri lama” 24 lokakuuta New Yorkissa laajenee maailmaa kattavaksi.
1930 Kaupungin väkiluku on noussut 5 703 henkilöön.
1931 Lama syvenee ja moni menettää työpaikkansa. Maassa 100 000 työtöntä.
1932 Öjan kunta perustetaan. Kaupungissa 160 työtöntä. Kieltolaki kumotaan ja Alko avaa ovensa. Hevosmies Atte Sirviö on Kokkolan Alkoholiliikkeen ensimmäinen asiakas. Oy Suomen Marjat Ab aloittaa toimintansa.
1934 Kokkolan Yksityisyrittäjäin yhdistys (Kokkolan Yrittäjät ry) perustetaan. Kaupungissa 189 autoa.
1935 Kaupungin vaatetusteollisuuden kännistymisvuosi. Bernhard Weizmannin Auran Pukutehdas muuttaa Turusta Kokkolaan. Koneet asennetaan Kokkolan Kauppakomppanian kiinteistöön Pitkänsillankatu 37. Kokkola kahvipaahtimo (Neekeripojan kahvi) aloittaa toimintansa.
1936 Uusi kauppatori on valmis. Vuota ja nahkakomppania vastaa 60%sta Suomen vuotaviennistä.
1938 Evald Vainio ja Edvin Franzen perustavat Oy Kokkolan Kappatehdas Ab:n ja veljekset Erik ja Valdemar Brandt Beklädnads Ab Hansa. Maan ensimmäinen kalastajien omistama kalahalli vihitään käyttöön.
1939 Rautakauppa Haka avaa ovensa. Toinen maailmansota alkaa.
1940 Kaarlo Uitto perustaa poikineen Vaato Oy. Kaupungin väestö 9 065 henkilöä. Hotelli Grand avaa ovensa.
1942 Raatihuoneentorista tulee Mannerheimin aukio. Kauppaseura perustetaan.
1944 Evald Vainio perustaa kappatehdas Masterin.
1945 Kemira aloittaa toimintansa Ykspihlajassa. Runar Boijer perustaa Oy Keskipohjanmaan Auto Ab:n. Suomen Kuituteollisuus Oy pitää perustamiskokouksensa Hotelli Grandissa, tavoitteena keinosilkkitehtaan käynnistäminen Rimmiin.
1946 Setelinleikkuu puolittaa 500 markkaa suurempien setelien arvon.
1949 Aimo Vallila perustaa Lasten Pukutehtaan, Finn-Lassie Oy. Bilcentralen Atomo aloitta Ferguson traktoreitten myynnin.
1950 Kaupungilla 13 244 asukasta. Lauri Järventaka valitaan kaupunginjohtajaksi.
1951 Roger Störling & Co aloitta Urheiluvaatetuksen, yrityksen nimi muutetaan myöhemmin Oy Rukka Products Ab:ksi. Kokkopatsas eli Huhtamäki-kotka paljastetaan.
1952 Syyskuussa lähetetään viimeiset sotakorvaustoimitukset Neuvostoliittoon.
1954 Ykspihlajan lannoitetehdas aloittaa toimintansa. Carl Gentzistä tulee kaupunginjohtaja. Björklundin rautakauppaa, Mannerheimin aukiolla, koettelee tulipalo.
1956 SOK:n vaatetustehdas perustetaan. Yleislakko, joka kestää 19 päivää koskien 420 000 työntekijää, lamaannuttaa maan.
1960 Kaupungin väestö 16 196. Allan Holm käynnistää limonaatitehtaan Linnusperälle. Rederi Ab Bottenviken – Varustamo Oy Perämeri aloittaa laivaliikenne Skellefteån m/s Bothnialla.
1962 Outokumpu etabloituu Ykspihlajaan. Enimmillään tehdas työllistää 1 800 henkeä.
1963 Malli-Mari Oy aloittaa toimintansa.
1966 Martti Korkia-Aho perustaa vaatetustehtaan Design Tuote Oy:n.
1967 Markka devalvoidaan 31,25%. Sarins Båtar Öjassa aloittaa toimintansa.
1970 Kaupungissa 20 932 asukasta.
1973 Nahkapukinetehdas Oy Meiker Ab aloittaa toimintansa Kruunupyyssä.
1977 Kokkola ja Kaarlelan kunta yhtyvät. Kaupungin väkiluku 33 229.
1978 Byggnads Kb Forsström perustetaan. Oy Alumina Varvet Ab aloittaa toimintansa. Markka devalvoidaan 8%.
1980 Anttila avaa tavaratalon Kokkolaan.
1990 Kaupungin väestö 34 563.
1992 Pankkikriisi teettä otsikoita ja alaa sanerataan kovalla kädellä.
1994 Martti Ahtisaari valitaan maan presidentiksi. Työttömyys nousee 25,8%iin.
1995 Suomesta tulee EU:n jäsen.
