Kaupungin kartta 1649
HORJUVAT ENSIASKELEET
1620 Kokkolan kaupunki perustetaan (Gamle Carleby). Kaupankäyntialue määrätään perustamiskirjassa.
1630 Lasimestarinammatti on houkutteleva. Per Nilsson mainitaan kaupungin ensimmäisenä lasimestarina.
1636 Kultasepänammatti oli myös kannattavaa Kokkolassa. Ensimmäinen kultaseppä oli Christoffer Olofsson joka myös oli raatimiehenä 1636. Toinen lienee ollut Petter Hansson joka toimi vuosina 1651-55.
1647 Perustetaan tervapolttimo/ruukki Ryövärinsaarelle (Rövarskär).
1663-68 Kokkolasta purjehditaan (laittomasti) Revaliin, Riikaan ja Pärnuun.
1664 Kaupunki tuhoutuu täysin tulipalossa. Seuraavana vuonna tehdään uusi, suoramuotoinen kaupunginsuunnitelma. Tori ja satama jäävät kuitenkin entisille paikoille.
1665 Tänä vuonna hyväksytään 12 uutta porvaria ja seuraavana vuonna 14. Porvarinlupaa oli mahdollista anoa kaupan ja käsityöammattien harjoittamiseen. Periaatteessa sama henkilö ei voinut harjoittaa molempia ammatteja samanaikaisesti. Kauppiasammatti oli arvokkaampi ja se toi yleensä myös vaurastusta. Raatimehet valittiin tavallisesti tästä ammattikunnasta. Mutta myös käsityöläisiä valittiin maistraattiin. Jos porvari halusi muuttaa pois kaupungista, hänen oli luopua porvariluvastaan.
1669 Vanhan sataman väylä merkitään ensimmäistä kertaa. Samana vuonna astuu uusi ammattikuntajärjestys voimaan. Kaupungin ”valburgi”-kokouksessa kirjataan 2 seppää, 2 aseseppää, 7 vaatturia, 5 suutaria, 1 satulantekijää, 2 puuseppää, 2 tynnyrinsitojaa, 1 lasimestari ja 2 muuraria.
1687 Kauppa venäläisten kanssa kasvaa ja kaupunki päättää rakentaa viisi n.k. venäläislatoa. Tänä vuonna mainitaan 18 laivuria jotka rahtaavat tavaraa Tukholmaan.
1600-luvun loppupuolella kasvaa hyvinvointi Kokkolassa. Myönteinen kehitys hidastuu kuitenkin tulipalon jälkeen vuonna 1664 jolloin suurin osa kaupungista tuhoutuu. Suurin este on kuitenkin kauppapakote joka estää Pohjanlahden kaupungit lähettää laivojaan kauemmaksi kuin Turkuun tai Tukholmaan. Ristrandin kylän maanviljelijät ja heidän jälkeläiset jatkavat kuitenkin kaupantekoa maan rajojen sisällä. Ajoittain Kokkola on Pohjanmaan suurin tervaviejä. Ainoastaan vanha Viipuri laajalla talousalueellaan ja hyvillä yhteyksillään sisämaahan voi kilpailla kaupunkimme kanssa. Tervakomppanian päivinä saavat Kokkola ja Vaasa yhtä suuret tervakiintiöt ja ovat maakunnan tärkeimmät tervanviejät.
